|
 Ravivalmentaja johtaa omaa yleensä yritystä, mikä tarkoittaa monenlaista paperityötä ja liiketoiminnan suunnittelua. Monilla valmentajilla on oma tai vuokrattu valmennuskeskus, jossa on talleja, tarhoja, erilaisia valmennusratoja, kävelytyskoneita sekä mittava määrä hevosen valmennuksessa ja kilpailuttamisessa tarvittavia välineitä. Suurimmalla osalla valmentajista on myös omaa kuljetuskalustoa.
Ravivalmentajan työajasta iso osa kuluu yritystoiminnan pyörittämiseen. Rehut, heinät ja varusteet on osattava hankkia oikeasta paikasta ja oikeaan hintaan. Laskutus ja kirjanpito vaativat kuukausittain paljon huomiota. Lisäksi asiakkaisiin pidetään jatkuvasti yhteyttä ja uusia asiakkaita yritetään hankkia.
Ammattivalmentajat Suomessa ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet ja kuuluvat Suomen Ravivalmentajat ry:hyn. Raviurheilun keskusjärjestö, Suomen Hippos ry, myöntää valmentajille ammattilisenssit, joilla he voivat ajaa ja valmentaa vapaasti hevosia. Suomen Ravivalmentajat ry on Suomen Hippos ry:n jäsen.
Työnantajan ja –johtajan rooli vaatii paljon osaamista ja hallinnollista työtä. Suomalaisissa ammattitalleissa on satoja palkattuja työntekijöitä. Työvoiman rekrytointi ja siitä huolehtiminen on osa ravivalmentajan arkea.
Hevosenhoitajan ja apuvalmentajan työ vaatii sekä koulutusta että kokemusta. Hoitajalla on huolehdittavana ja ajettavana yleensä 6-7 hevosta. Monet nuoret haaveilevat hevosenhoitajan ammatista.
Ravivalmentajilla on monissa tapauksissa hevosenomistajien luottamus toimia asiantuntijana ja neuvonantajana hevosten ostossa ja myynnissä. Valmentajan kokemuksella ja taidolla on suuri merkitys, kun etsitään oikeaa hevosta omistajalle. Valmentajat pitävät silmänsä auki huutokauppojen aikana ja valitsevat varsoja omistajilleen suoraan kasvattajilta omien kontaktiensa avulla.
Usein ravivalmentajat ostavat varsoja myös omiin nimiinsä ja kauppaavat niitä myöhemmin omistajille. Hevoskaupoissa oikea hetki on tärkeä ja hyvää tilaisuutta ei saa päästää menemään ohi, vaikka juuri sillä hetkellä hevoselle ei omistajaa löytyisikään.
Valmentaa hevonen huippukuntoon on ravivalmentajan työn yksi puoli – löytää kullekin hevoselle sopivat kilpailut on lähes yhtä tärkeä puoli valmentajan työstä. Ravivalmentaja on kokenut valitsemaan sarjoja valmennettavilleen, arvioimaan vastustajien kuntoa ja ennustamaan tulevan kilpailun tapahtumia. Monet seikat vaikuttavat siihen, kuinka hyvän tuloksen hyvinkin valmennettu hevonen saa.
Ravivalmentaja ilmoittaa hevoset tuleviin kilpailuihin noin viikkoa ennen raveja. Usein hevosen kilpailuohjelma tehdään kuitenkin jopa yli kuukauden eteenpäin. Suurkilpailuiden ajankohta on tiedossa heti vuoden alussa ja ravivalmentajat osaavat tähdätä valmennettaviensa kunnon oikeaan hetkeen.
Ravivalmentajan työ on hyvin näkyvää ulospäin – valmentaja on oman toimintansa, hevosenomistajiensa, ratansa ja koko raviurheilun PR-henkilö. Työajasta melkoisen osan vievät kokoukset, haastattelut, vihjeiden antamiset, omistajien kanssa keskustelut ja muun informaation jakaminen. Usein tämä työ tapahtuu aikaisin aamuisin tai iltaisin ja on poissa valmentajan jo muutenkin vähäisestä vapaa-ajasta.
Jokainen valmentaja on sydämeltään urheiluihminen ja ravikilpailut sekä niissä menestyminen on luonnollisesti työn suurin kannustin. Suurin osa valmentajista ohjastaa itse kilpailuissa valmentamiaan hevosia.
Osa ravivalmentajista on erikoistunut pelkästään valmentamiseen ja jättää ohjastustehtävät pelkästään ohjastamiseen keskittyneiden ammattilaisten harteille. Näitä lähes pelkästään ohjastamiseen keskittyneitä ammattilaisia on Suomessa muutamia ja he voivat ajaa vuosittain jopa 2000 lähtöä.
|
