Onnea 90-vuotiaalle totolle!

Tänään maanantaina siniristiristiliput nousevat salkoihin ympäri maata kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin kunniaksi. Vänrikki Stoolin ja Maamme-laulun isän 214-vuotissyntymäpäivän ohella juhlinnan kohteena on myös toto-peli, jonka ensiesiintymisestä ravikilpailuissa tulee tänään kuluneeksi tasan 90 vuotta.

Ensimmäisten totoravien estradina toimi sunnuntaina 5.2.1928 Helsingin Pohjoissataman jää. Kylmästä ja tuulisesta säästä huolimatta paikan päälle oli aikalaisarvioiden mukaan saapunut lähes 3000 katsojaa seuraamaan uuden ajan alkua suomalaisessa raviurheilussa. Kiinnostus totalisaattoria (jona toto pitkään tunnettiin) oli suurta, ja peliluukkujen luokse syntyi heti pitkiä jonoja.

Kilvanajojen seuraamiseen oli tullut nyt aivan uudenlainen elementti: pelin mukanaan tuoma jännitys.

Pohjoissataman jäällä yleisöllä oli mahdollisuus pelata voittajaa ja sijaa, jotka olivat myös pitkään ainoat hevospelaamisen muodot Suomessa. Ensimmäisen totolähdön voittoon ravasi helsinkiläisen G. Oksasen omistama tamma Hiipakka, jota oikein veikanneet saivat rahansa voittajapelissä takaisin 5,54-kertaisina. Ensimmäiset lunastukset oli tehty, ja onnekkaiden pelaajien ohella oman osansa saivat myös valtio ja suomalainen hevostalous.

Toton laillistaminen oli ollut Suomen Hippoksen edeltäjän, Suomen Ravirenkaan, tärkeimpiä tavoitteita koko 1920-luvun ajan. Raviurheilijat näkivät, että hevospeleillä oli mahdollisuus saada kaivattuja lisävaroja hevostalouden tarpeisiin sekä kehittää suomalaista ravikilpailutoimintaa entistä korkeammalle tasolle. Ravirenkaan tavoitteena oli myös raviurheilun ammattimaistumisen edistäminen lisärahan avulla. Vastuullisuuden teemaan lukeutui painotus valtion kontrollin merkityksestä mahdollisten pelihaittojen ehkäisijänä.

Lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta Ravirenkaan aktiivit puheenjohtajansa O.H. von Essenin johdolla olivat sitkeitä pyrkimyksissään, ja lopulta yritykset tuottivat tulosta toton laillistamisen myötä loppuvuodesta 1927.

Juhliessamme tänään toton 90-vuotispäivää, voimmekin samalla nostaa maljan niille asialleen omistautuneille raviurheilijoille ja hevosihmisille, jotka jo tuolloin 1920-luvulla näkivät pelaamisen keskeisen merkityksen suomalaisen raviurheilun ja ylipäätään hevostalouden kannalta.

Toton varsinaista lentoonlähtöä hevosmiehet saivat vielä odottaa varsin pitkään ja käytännössä vasta 1960- ja 1970-lukujen taitteessa käynnistyneet ”toton hullut vuodet” nostivat pelaamisen taloudellisen merkityksen raviurheilun kannalta uudelle tasolle.

Vaikka totosta ei 1920-luvun lopulla tullut aivan sellaista rahasampoa kuin oli toivottu, niin hevospelien varhaiset puolestapuhujat olivat kuitenkin mukana valamassa keskeistä perustaa sille mallille, jonka kautta raviurheilun rahoitus oli tuleva myöhemmin muodostumaan.

He lausuivat ensimmäisinä ääneen ne tärkeät yhteiseen hyvään perustuneet argumentit, joihin raviurheilun ja hevostalouden rahoitus edelleenkin perustuu.

Mikko Korpela