Ravivalmentaja 

On

YRITYSJOHTAJA

yritysjohtaja.jpgRavivalmentaja johtaa yleensä omaa yritystä. Monilla valmentajilla on oma tai vuokrattu valmennuskeskus, jossa on talleja, tarhoja, erilaisia valmennusratoja, kävelytyskoneita sekä mittava määrä hevosen valmennuksessa ja kilpailuttamisessa tarvittavaa kalustoa. Suurimmalla osalla valmentajista on myös oma kuljetuskalusto.

Ravivalmentajan työajasta iso osa kuluu yritystoiminnan pyörittämiseen. Rehut, heinät ja varusteet on osattava hankkia oikeasta paikasta ja oikeaan hintaan. Laskutus ja kirjanpito vaativat kuukausittain paljon huomiota. Lisäksi asiakkaisiin pidetään jatkuvasti yhteyttä ja uusia asiakkaita yritetään hankkia.

Ammattivalmentajat Suomessa ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet ja kuuluvat Suomen Ravivalmentajat ry:hyn. Raviurheilun keskusjärjestö, Suomen Hippos ry, myöntää valmentajille ammattilisenssit, joilla he voivat ajaa ja valmentaa vapaasti hevosia.

TYÖNANTAJA

Työnantajan rooli vaatii paljon osaamista ja hallinnollista työtä. Suomalaisissa ammattitalleissa on satoja palkattuja työntekijöitä. Työvoiman rekrytointi ja siitä huolehtiminen on osa ravivalmentajan arkea.

Hevosenhoitajan ja apuvalmentajan työ vaatii sekä koulutusta että kokemusta. Hoitajalla on huolehdittavana ja ajettavana yleensä 6-7 hevosta.

NEUVONANTAJA HEVOSKAUPASSA

Ravivalmentajilla on monissa tapauksissa hevosenomistajien luottamus toimia asiantuntijana ja neuvonantajana hevosten ostossa ja myynnissä. Valmentajan kokemuksella ja taidolla on suuri merkitys, kun etsitään oikeaa hevosta omistajalle. Valmentajat pitävät silmänsä auki huutokauppojen aikana ja valitsevat varsoja omistajilleen suoraan kasvattajilta omien kontaktiensa avulla.

Usein ravivalmentajat ostavat varsoja myös omiin nimiinsä ja kauppaavat niitä myöhemmin omistajille. Hevoskaupoissa oikea hetki on tärkeä ja hyvää tilaisuutta ei saa päästää menemään ohi, vaikkei juuri sillä hetkellä hevoselle omistajaa löytyisikään.

KILPAILUTTAJA

Valmentaa hevonen huippukuntoon on ravivalmentajan työn yksi puoli – löytää kullekin hevoselle sopivat kilpailut on lähes yhtä tärkeä puoli valmentajan työstä. Ravivalmentaja on kokenut valitsemaan sarjoja valmennettavilleen, arvioimaan vastustajien kuntoa ja ennustamaan tulevan kilpailun tapahtumia. Monet seikat vaikuttavat siihen, kuinka hyvän tuloksen hyvinkin valmennettu hevonen saa.

Ravivalmentaja ilmoittaa hevoset tuleviin kilpailuihin noin viikkoa ennen raveja. Usein hevosen kilpailuohjelma tehdään kuitenkin jopa yli kuukauden eteenpäin. Suurkilpailuiden ajankohta on tiedossa heti vuoden alussa ja ravivalmentajat osaavat tähdätä valmennettaviensa kunnon oikeaan hetkeen.

PR-HENKILÖ

prhenkilo.jpgRavivalmentajan työ on hyvin näkyvää ulospäin – valmentaja on oman toimintansa, hevosenomistajiensa, ratansa ja koko raviurheilun PR-henkilö. Työajasta melkoisen osan vievät kokoukset, haastattelut, vihjeiden antamiset, suhdetoiminta, omistajien kanssa keskustelut ja muun informaation jakaminen. Usein tämä työ tapahtuu aikaisin aamuisin tai iltaisin ja on poissa valmentajan jo muutenkin vähäisestä vapaa-ajasta.

OHJASTAJA

Jokainen valmentaja on sydämeltään urheiluihminen ja ravikilpailut sekä niissä menestyminen on luonnollisesti työn suurin kannustin. Suurin osa valmentajista ohjastaa itse kilpailuissa valmentamiaan hevosia.

Osa ravivalmentajista on erikoistunut pelkästään valmentamiseen ja jättää ohjastustehtävät pelkästään ohjastamiseen keskittyneiden ammattilaisten harteille. Näitä lähes pelkästään ohjastamiseen keskittyneitä ammattilaisia on Suomessa muutamia ja he voivat ajaa vuosittain jopa 2000 lähtöä.

Vastaa

VARSOJEN OPETUKSESTA

perusvalmennus.jpgMonien valmentajien mielestä varsojen opetus ja alkeisvalmennus on mielenkiintoisin ja tärkein osa valmentajan työssä. Varsan opettaminen aivan alusta aina starttihevoseksi saakka on kannustavaa ja mielekästä, sillä siinä näkee oman työnsä tuloksen kun kilpailujen aika koettaa.

Nuorelle hevoselle opetusvaihe on elintärkeä koulu, jossa luodaan perusta tulevalla kilpailu- uralle ja menestykselle. Varsan opettaminen ja kilpailukuntoon saattaminen kestää yleensä yli vuoden ajan. Tämä aika on siitä huolimatta ettei palkintorahoja tule, tulevan ravurin uran kannalta tärkein. Muutamat ravivalmentajat ovat erikoistuneet varsojen opetukseen ja nuorilla hevosilla kilpailemiseen.

PERUSVALMENNUKSESTA

Tämän päivän ravurit syntyvät ravaamaan ja kilpailemaan. Valmentajan on pystyttävä pitämään hevonen terveenä, säilyttämään hevosen juoksuhalut ja luomaan sille vahva kunto. Perusvalmennus on hyvin yksilöllistä ja vaihtelevaa. Ratsastusvalmennus, pitkät lenkit metsäteillä, juokseminen pehmeässä hiekassa, jarrukärryjen vetäminen, uittaminen, lumessa kahlailu – valmennusmenetelmiä on loputtomasti!

HIITTIAJOSTA

Kilpailuvauhtinen valmennusajo eli hiittaaminen antaa valmentajalle kuvan hevosen kunnosta ja kilpailuvalmiudesta. Hiittien avulla ravivalmentaja osaa tehdä muutoksia hevosten varustuksiin ja kengityksiin. Hiitti ajetaan joko raviradalla tai erityisellä hiittisuoralla. Suoralla tapahtuva intervallivalmennus on tullut yhä yleisemmäksi valmentajan työvälineeksi. Nykyisin käytetään myös paljon pulssimittaria apuna saadakseen selville, kuinka valmiissa kunnossa hevonen on kilparadoille.

Toimii

KENGITYSSEPPÄNÄ

kengitysseppana.jpgUseimmat ravivalmentajat kengittävät ja tasapainottavat valmentamansa hevosensa itse.

Muutamissa talleissa työn hoitaa valmentajan ohjeiden mukaan ammattiseppä. Kengitys on ensimmäisiä perustaitoja, mitä ravivalmentajaksi aikovan tulisi osata. Ravurille oikea kengitys on yhtä tärkeää kuin kilpa-autolle oikeat renkaat.

KOTIELÄINLÄÄKÄRINÄ

Hevosenhoitajat ja valmentajat kontrolloivat päivittäin jokaisen hevosen terveydentilan. Valmentaja tekee monet rutiinihoidot itse, ja kokemuksellaan hän osaa ratkaista, milloin eläinlääkäri on kutsuttava tutkimaan hevonen. Monilla raviradoilla toimii hevosiin erikoistuneita klinikoita ja usein valmentaja käyttää samaa tuttua eläinlääkäriä hevosilleen.

Ravivalmentajien tulee osata myös lääkitä valmennettaviaan oikein ja samalla tietää lääkkeiden ja lääkintätoimenpiteiden varoajat. Valmentajan tulee tietää myös hevosten ruokinnasta. Hänen tulee seurata jatkuvasti hevosille tulevien rehujen ja heinien laatua ja osattava valita oikeanlainen ruokinta kullekin valmennettavalleen.

YHTEISTYÖSSÄ HEVOSENOMISTAJIEN KANSSA

Valmentajan tärkein tehtävä on parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa ja kilpailla hevosenomistajien hänelle uskotuilla hevosilla. Omistajalla on aina mahdollisuus tavata hevosensa ja sen valmentaja sekä keskustella lähimmistä suunnitelmista. Monet hevosenomistajat haluavat myös silloin tällöin osallistua hevosensa valmennukseen.

yhteistyo.jpgHevosenomistaja maksaa valmentajalle yleensä kiinteän valmennusmaksun kuukausittain. Lisäksi valmentajat laskuttavat yleensä 15 % palkkion hevosen voittamista palkintorahoista. Hevosenomistajilla on yli 20 miljoonaa euroa vuosittain kilpailtavana suomalaisessa raviurheilussa. Lisäksi monet suomalaisten valmentajien hevoset kilpailevat ulkomailla voittaen varsinkin Ruotsista miljoonia kruunuja vuosittain suomalaisille hevosenomistajille.

 

Mitä valmennusmaksu sisältää?

Ravivalmentajat toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisilla kulurakenteilla. Jos valmentaja noudattaa kaikkia velvoitteita yhteiskuntaa kohtaan, maksaa hoitajille oikeaa palkkaa ja elää itsekin, on kuukausittaisen valmennusmaksun oltava arvonlisäveroineen suuruusluokkaa 1.050 euroa eli noin 28,20 euroa/päivä (+alv 24 %). Valmennusmaksu muodostuu näin:

- Tallin ja varusteiden pääomakulut - 90 euroa

- Työntekijöiden palkka sivukuluineen - 300 euroa

- Oma palkka sivukuluineen - 150 euroa

- Vakuutukset, sähkö, vesi - 60 euroa

- Rehut, heinät, kuivikkeet - 190 euroa

- Kengitys, kengät, muu pikkutavara - 40 euroa

- Toimistokulut, kirjanpito, puhelin - 20 euroa

- Arvonlisävero - 200 euroa

YHTEENSÄ - 1.050 euroa

 

Laskelma on suuntaa antava. Kulurakenne voi vaihdella paljonkin riippuen esimerkiksi siitä toimiiko valmentaja omissa vai vuokratoiloissa, käyttääkö hän ostorehuja vai itsensä tuottamia jne.  Valmentajalla voi olla myös lisätulon lähteitä,m kuten esimerkiksi lainaohjastaminen.

Yllä olevat kulut on saatu laskemalla keskimääräisiä kuluja 20 hevosen valmennustallissa, missä valmentajan lisäksi työskentelee kolme palkattua työntekijää.

Pääyhteistyökumppanit

logo_toto.pnglogo_st1.pnglogo_walhsten.pnglogo_agrimarket_racing.pnglogo_custom.pngHu-7o-logot.pnglogo_lvi_vallo.jpgsiipiveikot_logo.pnglogo_biofarm.pnglogo_blackhorse.pngtilitoimisto-ollikainen.pngvermo.pnghippos.pngsavon_elainsairaala.pnglogo_allomeera2.png